Kukkivat kummut

Kuva selittänee, miksi blogissani on ollut hiljaista näin kesällä - olen viettänyt aikaa enemmän ulkona luonnossa kuin sisällä tietokoneen ääressä. Pelkkää niittykukkien ihailua ei kesäni kuitenkaan ole ollut, sillä sekä puutarhassa että joulukuusiviljelmällä on paljon hommia, jotka on tehtävä ajallaan.

Tuulessa heiluvista niittykukista mieleeni nousevat vanhat elokuvat, joita kunnan nuorisosihteeri kävi näyttämässä myös sillä kyläkoululla, jota itse lapsena kävin. Elokuvanäytöksen viimeinen filmi oli se odotetuin: joku hauska piirretty, joka oli kuin palkinto siitä, että katsoimme ensin asiapitoiset dokumentit. Propaganda-filmejahän ne paljolti olivat, ja luultavasti Suomi-Neuvostoliitto-Seura oli niistä ainakin osan järjestänyt, sillä mieleeni on jäänyt Neuvostoliiton kukkivasta ja kukoistavasta luonnosta niin vahvoja visuaalisia muistoja, että ne nousevat pintaan vielä nytkin niityllä kulkiessani.

Kesällä luetaan

Luetaan sitä toki muulloinkin, mutta itselläni viime talvi meni melko tarkoin opiskeluun liittyvän kirjallisuuden parissa. Vaikka aika ajoin lainasin kirjastosta koti- ja ulkomaista proosaa, usein palautin ne lukemattomina, sillä tartuin mieluummin (tai liian tunnollisena opiskelijana) pedagogiseen tietoon kuin fiktioon. Nyt kun viimeinen tentti on takana, on mukava jättää kasvatussosiologiat, istahtaa kuistille ja uppoutua fiktiivisiin maailmoihin.


Tänään luin pihatöiden välissä Kari Hotakaisen Syntisäkkiä. Yleensä pidän Hotakaisen tuotannosta, mutta nyt tuntui kuin olisin seurannut variksenpojan ensimmäistä lentoharjoitusta: kovaa yritystä mutta ei lähde lentoon. Sivulla 160 päätin jättää kirjan kesken. Saako niin tehdä?

Turvallisuus ennen kaikkea

Yksityiskohta keittiössämme. Niinpä.

Koulujen päättyessä

Kuten monilla muillakin maalaispaikkakunnilla, myös Kangasniemellä peruskoulun päättäneet maatilan pojat, ehkä jotkut tytötkin, ovat perinteisesti tulleet koulun kevätjuhlaan traktorilla ja ties millä maansiirtokoneilla. Kangasniemellä lienee toimivien maatilojen määrä jo aika vähäinen, sillä vain puoli tusinaa järeää kulkupeliä seisoi lauantaina koulun takapihalla. Mutta ei perinne varmaan ihan heti katkea, sillä olihan yhdellä traktorilla myös poikanen mukana!

Omenapuu - puutarhan peruskasvi

Viime syksynä ostetun omenapuun ensimmäinen kukka on ihana kuin lapsen ensimmäinen askel. Viime talven lumikuorma katkoi vanhojen omenapuiden hauraimmat oksat ja antoi muistutuksen siitä, että mikään ei ole ikuista. Sitä suuremmalla syyllä istutan uusia omenapuita.

Intohimoisimmat puutarhurit kasvattavat itse kaikki taimet, mutta itse käytän myös puutarhojen palveluksia. Puutarhat ovat myös hyviä matkailukohteita, joissa on mukava kierrellä ja katsella. Suosikkejani ovat Tommolan tila Leivonmäellä ja Tuomiojan tarha Kangasniemellä. Toki myös heräteostoksia tulee tehtyä milloin missäkin; eilen ostin Mikkelin torilta tanakoita ruusu- ja keräkaalin taimia, á 35 senttiä.

Miksi puutarhakauppa on niin kannattavaa? Koska kevättalvella ihmiset ostavat siemeniä, keväällä taimia ja syksyllä valmiita puutarhatuotteita.