Helteet rajoittavat yllättävän paljon elämää. Auringossa en jaksa edes oleskella, saati tehdä töitä, joten puutarha- ja pihahommat on hoidettava aamuvarhaisella tai iltamyöhällä. (Ensi yöksi olen suunnitellut nurmikon leikkaamista.)
Helteillä myös puutarhakasvien on saatava paljon vettä, joten kastelemisessa riittää puuhaa. Viime viikonvaihteessa kasvit saivat pärjätä neljä päivää ilman kastelua, kun olin Virossa. Sinä aikana saderintamat olivat ilmeisesti kulkeneet kahta puolen tämän paikan ohi, sillä kun sunnuntaina palasin kotiin, sademittari näytti nollalukemia. Siitä huolimatta vastaanotto oli kukoistava: kasvihuoneessa oli lähes täysikokoisia kurkkuja, mausteyrtit rehottivat tyytyväisinä, tomaattien raakileet olivat kasvaneet reippaasti ja avomaalla maissintaimet venyneet rutkasti pituutta. Selviämisen salaisuus oli siinä, että ennen reissua aloitin jo monta päivää aiemmin kasvien tehostetun kastelun, eräänlaisen nestetankkauksen. Kun vielä lähtöpäivän aamuna kastelin kaikki reippaasti, helleaalto ei ehtinyt kasveja nujertaa. Kasvihuoneen tuuletuksenkaan kanssa ei ollut ongelmia, sillä tähän aikaa vuodesta ovi on muutoinkin yötä päivää auki.
Olen aina kuvitellut, että kasvihuoneen takia en voi lähteä kesällä kahta päivää pidempään reissuun, mutta nyt on sekin luulo vääräksi todistettu. Menetelmäni eivät ehkä olleet oikeaoppisia, sillä kirjatiedon mukaan kasvihuonetta ei voi jättää edes pariksi päiväksi yksin. No, eivät minun muutkaan tekemiseni aina ole niin kuin kirjoissa ja ohjeissa, vaan vanhan lastenlorun mukaan: "Muut tehkööt tavallaan, me teemme näin, pää on pohjamudassa ja pyrstö ylöspäin."
Puulla lämmittävän omakotiasujan tulee aina huolehtia siitä, että liiterissä on riittävästi kuivia halkoja ja klapeja, jotka on tietenkin pinottava, sillä pinoissa puut vievät vähemmän tilaa, kuivuvat nopeammin ja ovat talvella mukavammat ottaa.
