”Kun Suomi itsenäistyi 1917, kylvettiin Itsenäisyyden kuusi. Se
istutettiin Kaivopuistoon Helsinkiin vuonna 1931. Kun Suomi täytti 50 vuotta,
istutettiin maassamme yli 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua
jälkeläistä, Kotikuusta. SOK
myi kymmeniätuhansia kuusentaimia laattoineen itsenäisyyden kunniaksi, ja
jotkut osuuskaupat lahjoittivat näitä kuusia oman alueensa
kouluille. Kuusentaimen viereen laitetussa kuparilaatassa oli teksti: Kotikuusi
istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä
valtakuntana.”(Kotikuusi)
Myös lapsuuskotini
pihaan Kotikuusi istutettiin ja kuparilaatta asetettiin. Tuskin istuttamiseen
mitään sen kummempaan juhlallisuutta liittyi, koska minulla ei ole siitä
minkäänlaisia mielikuvia. Todennäköisesti isä on ottanut lapion, valinnut
kuuselle sopivan paikan ja hoitanut homman. Kuparilaatan tekstiä kyllä useinkin
pikkutyttönä luin. Nyt tuntuu oudolta ajatella, että jatkosodan päättymisestä
oli tuolloin vasta reilut parikymmentä vuotta. Lapsen mielessä sota oli
aina ollut jossain tosi kaukana menneisyydessä, puhuttakaan Suomen itsenäistymisestä, josta oli jo hirmuiset 50 vuotta. Kuparilaatta kuusen viereltä
sai lähtöpassit sinä kesänä, kun laatan terävä reuna viilsi pihalla juosseen
pikkuveljeni sääreen niin syvän haavan, että lääkärireissu siitä tuli.
Nykyisessä
kodissani on täälläkin Kotikuusi kuusi, mutta ei kuparilaattaa. Kuusi oli vuosien
mittaan jäänyt varjoon, kun lähellä olevat vaahterat ja tuomi olivat kasvaneet
korkeutta ja leveyttä. Viime kesänä kaadoimme lahoja lehtipuita, jolloin kuusi
paljastui. Näky oli niin surkea, että harkitsin tosissani kuusenkin kaatamista.
Mutta kun siinä muutamana kesäiltana ja -yönäkin katselin rujoa puuta tummuvaa taivasta vasten, minä siihen
jotenkin tykästyin. Väliäkö sillä, että oksat on harvoja ja latvoja on kaksi,
se kelpaa juuri sellaisena kuin se on.
On se kuusi, usko pois! |
Lisäys 2.2. Kuvassa oleva, nykyisen kotinii kuusi on kaiketi 50-vuotiaan Suomen kunniaksi istutettu, mutta se ei ole Kotikuusi lainkaan! Luultavasti silloinen isäntä oli nuukana miehenä ajatellut, että mitä noita kuusentaimia ostamaan, kun niitä oli omastakin takaa.