torstai 28. tammikuuta 2016

Kotikuusi



”Kun Suomi itsenäistyi 1917, kylvettiin Itsenäisyyden kuusi. Se istutettiin Kaivopuistoon Helsinkiin vuonna 1931. Kun Suomi täytti 50 vuotta, istutettiin maassamme yli 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua jälkeläistä, Kotikuusta. SOK myi kymmeniätuhansia kuusentaimia laattoineen itsenäisyyden kunniaksi, ja jotkut osuuskaupat lahjoittivat näitä kuusia oman alueensa kouluille. Kuusentaimen viereen laitetussa kuparilaatassa oli teksti: Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana.(Kotikuusi)


Myös lapsuuskotini pihaan Kotikuusi istutettiin ja kuparilaatta asetettiin. Tuskin istuttamiseen mitään sen kummempaan juhlallisuutta liittyi, koska minulla ei ole siitä minkäänlaisia mielikuvia. Todennäköisesti isä on ottanut lapion, valinnut kuuselle sopivan paikan ja hoitanut homman. Kuparilaatan tekstiä kyllä useinkin pikkutyttönä luin. Nyt tuntuu oudolta ajatella, että jatkosodan päättymisestä oli tuolloin vasta reilut parikymmentä vuotta. Lapsen mielessä sota oli aina ollut jossain tosi kaukana menneisyydessä, puhuttakaan Suomen itsenäistymisestä, josta oli jo hirmuiset 50 vuotta. Kuparilaatta kuusen viereltä sai lähtöpassit sinä kesänä, kun laatan terävä reuna viilsi pihalla juosseen pikkuveljeni sääreen niin syvän haavan, että lääkärireissu siitä tuli.


Nykyisessä kodissani on täälläkin Kotikuusi kuusi, mutta ei kuparilaattaa. Kuusi oli vuosien mittaan jäänyt varjoon, kun lähellä olevat vaahterat ja tuomi olivat kasvaneet korkeutta ja leveyttä. Viime kesänä kaadoimme lahoja lehtipuita, jolloin kuusi paljastui. Näky oli niin surkea, että harkitsin tosissani kuusenkin kaatamista. Mutta kun siinä muutamana kesäiltana ja -yönäkin katselin rujoa puuta tummuvaa taivasta vasten, minä siihen jotenkin tykästyin. Väliäkö sillä, että oksat on harvoja ja latvoja on kaksi, se kelpaa juuri sellaisena kuin se on.

On se kuusi, usko pois!

Lisäys 2.2. Kuvassa oleva, nykyisen kotinii kuusi on kaiketi 50-vuotiaan Suomen kunniaksi istutettu, mutta se ei ole Kotikuusi lainkaan! Luultavasti silloinen isäntä oli nuukana miehenä ajatellut, että mitä noita kuusentaimia ostamaan, kun niitä oli omastakin takaa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Marita,

tiesitkö, että keräämme Kotikuusitarinoita? Lähetä omasi kuvineen. Tässä linkki
http://kotikuusi.enoprogramme.org

marita kirjoitti...

Joo, niinpä teenkin, kiitos muistutuksesta.