Kalenterin mukaan on kevät ja siltä se tuntuukin, vaikka
lunta on vielä paljon, paljon, paljon.
Aurinko toki sulattaa sitä tehokkaasti, mutta ihan välleen
ei meidän patiolle kanneta pöytää ja tuolia eikä laiteta kesäkukkia.
 | ||||||
| Jokohan tuossa voisi juhannuksena kahvit juoda? |
Kevään etenemisen lisäksi olemme viime päivinä saaneet seurata eläimellistä menoa pihalla. Koska meillä ei ole koiraa eikä muitakaan kotieläimiä, metsän eläimet uskaltavat tulla hyvinkin lähelle. Viikko sitten pihaan juoksi näätä puoli yhdeksän aikaan aamulla. Käsittääkseni näätä saalistaa vain öisin, mutta ehkä se oli jäänyt nälkäiseksi, koska oli liikkeellä niin valoisaan aikaan. Koivun oksaan ripustettu talimakkara näyttikin kovasti kiinnostavan, mutta siihen se ei ylettynyt. Seuraavana iltana näätä juoksenteli hämärän aikaan puutarhassa sinne tänne, kunnes pian hävisi metsään.
Eläimellinen meno jatkui pari päivää sitten illalla, kun huomasin
puutarhassa ketun ja seurasin sen menoa ikkunasta. Äkkiä kettu pysähtyi ja
valpastui, katse oli suunnattuna lintujen ruokintapaikalle. Samassa sieltä pinkaisi rusakko
juoksuun, mutta juoksuun lähti myös kettu. En tiedä, pelastiko rusakko henkensä
vai saiko kettu illallisen, mutta tuollaisen tapahtuman todistaminen oli kyllä
aika huikeaa.
Muuta mainittavaa täällä ei sitten olekaan tapahtunut:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti