Juon lasin vettä ja menen pihalle, missä kostea ruoho herättää paljaat jalkapohjani. Aurinko on jo lämmittänyt kasvihuonetta niin, että on syytä käydä avaamassa ovi selälleen. Samalla tarkistan tomaatinvarret ja napsin pois varkaat. Kasvihuoneen seinällä on nastalla sarjakuva, jossa nainen istuu onnellisena pihalla ja sanoo katsovansa, miten tomaatit kypsyvät. Minun kasvihuoneesani amppelitomaatti antaa jo satoa. Syön pari pientä punaista tomaattia ja rapean salaatinlehden niiden lisäksi.
Jatkan kierrostani pihalla ja nostan harson pois avomaankurkkupenkin päältä. Säpsähdän. Kyy makaa kahden harson välissä niin, että vain takaruumis näkyy. Otan kepin ja siirrän harsoa sivummalle. Kyy pysyy paikallaan. Onko se kuollut? Ei, vaan kylmän yön jälkeen vielä niin jähmeä, ettei kykene liikkumaan. Peittelen sen harsolla ja poistun häiritsemästä.
Haen kasvimaalta sipulin ja salaattia ja palaan sisälle. Keitän aamuteetä ja laitan tuoreita vihanneksia sämpylän väliin. Posti tuo Saksasta kortin, jossa kyy lekottelee kanervien ja puolukanvarsien seassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti