Posti on alkuvuoden aikana tuonut minulle tuntemattomilta ihmisiltä kortteja ympäri maailmaa, ja vastaavasti olen itse lähettänyt kortteja Yhdysvaltoihin, Hollantiin, Kiinaan, Ranskaan, Australiaan, Ukrainaan, Venäjälle, Argentiinaan... Ei, minulla ei ole kansainvälistä ystäväpiiriä, vaan korttien lähettelyn syynä on postcrossing. Kyseessä on netissä toimiva palvelu, johon liittymällä pääsee mukaan tällaiseen korttienvaihtoon. Ideana on siis se, että kortteja lähetetään tuntemattomille ihmisille ja vastaavasti niitä saadaan tuntemattomilta ihmisiltä. Eikä mikään sähköpostikortteja vaan ihan oikeita, joita posti kuljettaa. Omassa profiilissa voi esittää toiveita siitä, millaisia kortteja haluaa saada. Joillakin toiveet ovat hyvinkin tarkkoja, useimmilla onneksi melko väljiä, ja on myös meitä, jotka tykkäämme kortista kuin kortista. Täytyy kyllä myöntää, että elokuvaharrastajana ilahduin erityisen paljon Al Pacino -kortista, jonka sain eräältä Al Pacino -fanilta. Myös kalifornialainen metsäkortti kuuluu suosikkeihini, ja mustavalkoiset kortit ovat aina olleet mieluisia. Mukavia ovat myös ne pienet, persoonalliset viestit, joita korteissa on, ja itsekin kirjoitan aina vastaanottajalle muutakin kuin pelkät terveiset Suomesta.
Toissa viikolla lähetin kortin Ukrainaan. Kortin saatuaan vastaanottaja lähetti kuittausviestin ja kertoi tunnelmistaan. Kun seuraan Ukrainan uutisia, ajattelen usein häntä, Natalyaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti