Joitakin vuosia sitten katselin riippakoivun oksia, jotka näyttivät keinuvalta mieheltä. Ajattelin, että olisipa hauskaa, jos koivussa tosiaan joku keinuisi. Tuumasta toimeen, minä päätin, aloin etsiä materiaalia ja löysin ruostuneen katiskan ja lasipallon. Ja niistä se syntyi: Valopää. Kaikki muu on katiskasta peräisin, pään sisuksena on sininen lasipallo. Talveksi olen siirtänyt ukon koivusta kuistinräystääseen kiinni, ja siinä se keinuttelee, odottelee kevättä ja leppeitä tuulia. Kunhan opiskelukiireet hellittävät, aion tehdä sille kavereita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti