Viikko sitten tähän aikaan istuin Brysselissä europarlamentin täysistuntosalissa kuuntelemassa, kun Bill Gates puhui kehitysavun tärkeydestä myös maailmantalouden epävarmoina aikoina. Eipä tule mieleen esitystä, joka olisi tehnyt minuun yhtä suuren vaikutuksen. Se oli selkeä ja huolellisesti rakennettu, ja Gates oli sekä rento että vakuuttava. Minuun ei tee vaikutusta se, että joku on tienannut suunnattoman omaisuuden, vaan vaikutuksen tekee se, että sitä omaisuutta käytetään myös toisten auttamiseen.
Miten ihmeessä minä sinne Brysseliin päädyin? Sattumaa se lähinnä oli. Sinne oli menossa noin 40-henkinen porukka europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen vieraaksi, mutta viime hetken peruutusten takia yksi ryhmäläistä, kälyni, sai ottaa mukaan ”kenet tahansa”. Kun kutsu tuli, päätös piti tehdä heti, ja minähän tein. Kolmen päivän reissuun kuului vierailut Naton päämajassa ja europarlamentissa, yksi päivä vietettiin vapaamuotoisesti Antwerpenissa. Euroopan komissiossa käynnin jätin muutaman muun ryhmäläisen kanssa väliin, kun yllättäen tarjoutui tilaisuus seurata tuota Gatesin esitystä.
Kaiken kaikkiaan hieno reissu: Järjestelyt oli hoidettu todella hyvin, ja pääosin pohjalaisista koostuva porukka oli mainiota matkaseuraa. Jostain syystä Belgiassa en tuntenut olevani ulkomailla, vaan sekä Bryssel että Antwerpen tuntuivat hyvin kotoisilta, jopa hyvällä tavalla arkisilta. Kaiken kaikkiaan viiteen päivään mahtui seitsemän turvatarkastusta, mikä panee kyllä miettimään, että mikä se tällainen maailma oikein on. Pihaistutusten kukkivia orvokkeja katsellessani olin vähän kade keskieurooppalaisille. Mutta kun ei tälle ilmastolle mitään voi, niin lisään halkoja uuniin ja uskon, että vielä ne kukkivat orvokit meilläkin.
2 kommenttia:
Onneksi olkoon matkan vuoksi. Oli varmaan erittäin tervetullutta vaihtelua nähdä vähän muutakin maailmaa kuin pelkkää kuusikkoa.
Hyvää talvea sinnekin kuusikkoon.
Totta turiset; on tervetullutta ja tärkeää lähteä välillä omista ympyröistä katsomaan, mitä muualla tapahtuu.
Lähetä kommentti