Kasvihuoneen ovi oli avautunut, luultavasti tuulen myötämielisellä avustuksella. En suostunut vielä luopumaan talvesta, joten suljin oven ja palasin työhuoneeseeni. Yritän kirjoittaa, siristelen silmiä, sillä aurinko häikäisee kulman takaakin. Kaihdin on laskettava alas, melkein nolottaaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti